Pari iltaa on mennyt hyvinkin nopeasti, kun olemme opetelleet Rollen ja Veetin kanssa mejä juttuja. Opettelua niin meille kuin koirillekin.. Tiistaina pidimme ensimmäiset harjoitukset aloitellen makkarajäljellä, jotka Rolle meni läpi kuin vanha tekijä. Löytyneet nakit palat ei vain oikein kelvanneet, kun muurahaiset olivat kerenneet ne jo vallata.. Eihän hieno koira nyt voi syödä nakkia, joka on kuorrutettu muurahaisilla! Kokeilimme myös yhden veri jäljen, ja hienosti meni. Rolle etenee todella rauhallisesti, oikeasti nenäänsä käyttäen.

Eilen harjoituksen sitten jatkuivat. Jäljen vaativuus aste hyppäsi hieman vahingossa yhden asteen yli, koska jäljestä tuli yli kaksi tuntia vanha, maasto oli hyvinkin riistapitoinen (hirven jäljistä ja jätöksistä päätellen) ja kaiken lisäksi meidät yllätti ukon kuuro. No sepä ei meidän herraa hidastanut ja jälki mentiin todella tarkasti eteenpäin ja hieman vauhtiakin oli eiliseen verrattuna lisää, mikä ei ollenkaan ole paha asia. Ensimmäisessä jäljessä tuli tosin pieni katkos, koska eteen tuli Rollen mittakaavassa iso odottamaton este; iso rupisammakko (oli muuten íso!). Se pisti pientä snautseria hieman jännittämään, mutta hienosti se kierrettiin ja jäljelle palattiin samontein ja matka jatkui. Jäljellä oli matkaa sellainen 70 metriä ja näyttää sen verran helpolta hommalta Rollelle, että ensi kerralla taidamme lisätä matkaa melkoisesti.

Sitten Veetikin pääsi kokeilemaan jälkeä. Taisimme tehdä ensimmäisen jäljen liian vaativaksi Veetille, jolle  tämä oli ensimmäinen kerta, eikä edes makkarajäljellä ensin treenattu. Ja vettä satoi koko ajan.. Hieman se yritti ottaa ilmavainua ja välillä katseli, että tulettekos te siellä perässä, mutta niin vain kaato löytyi. Maastonkin olisi voinut valita helpomman, koska nyt mentiin hieman liian isossa risukossa.. Toinen jälki tehtiin Veetille vähän tasaisempaa paikkaan, ja se mentiin aivan tikkana sitten läpi.

Veeti ilmeisesti koki jonkinlaisen ahaa ilmiön nenänsä suhteen tänään harkkojen jälkeen (kait sille selvisi vihdoin koiran nenän tarkoitus) koska lenkillä tämän jälkeen se ei ole ikinä nuuskutellut tien laitaa niin paljon. Jospa siitä vielä jälki koira tulee