Kyllä on pikku Maisaa nyt ihan urakalla koeteltu. Kuukauden sisään on kolme kertaa lähtenyt taju lääkärin piikistä (eli siis nukutettu). Tällä kertaa käytiin hammaslääkärissä. Yläkulmurit ei millään alkanut tippua, ei edes heilua, ja uudet riisin jyvät alkoi olla jo yli puolen välin, joten turvauduimme lääkärin apuun. On muuten ensimmäinen meidän beagleista, kellä ei hampaat vaihdu ilman apuja.

Ilmeisesti suu ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kipeä operoinnin jäljiltä, koska viime yönä  oli Maisan yksiöön (=koirahuoneeseen) ilmestynyt tälläinen. Betoniseinään..

Juuri muutaman päivä sitten ajattelin, että tuopa taitaa olla kelpo pentu, kun ei ole tuhonnut mitään erikoista. Ilmeisesti Maisa pitää näistä suht lämpimistä ilmoista, koska lattia tuulettimen johto askarreltiin tämän näköiseksi;

Hyvä, ettei ole saanut sähköiskua.. mokoma pentu .

Eilen mitattiin suomen lämpöennätys ja minä ja Rolle uhmasimme lämpöä ja suuntasimme koira kouluun, hiekkakentälle. Voin sanoa, että tarkeni!!

Rollen kanssa siis aloitimme koirakoulun, tarkemmin tapakoulutuskurssin. Sellainen pieni kolmen viikon tehokurssi. Kaksi kertaa ollaan nyt keretty siellä käydä ja ohjaajat totesi, että Rolle on liian taitava sinne. Laittoivat meidät sitten oikeaan tokoryhmään, joka myöskin on tehokurssin muotoinen, kaksi kertaa viikossa, kolmen viikon ajan. Ensi kerralla siis sinne.