Tänään vierailimme Kajaanin perinteisessä tamminäyttelyssä lievästi kylmähkössä ilmassa. Pakkasta oli ilmeisesti koko päivän 20-24 astetta ja tuntuihan se taas pallohallinkin lämpötilassa. Itse sitä selviää, kun pakkaa itsensä niin täyteen vaatetta, mutta beaglella oli hiukan kylmempää. Vaikkakin häkkiin, häkin alle ja päälle laittoikin kunnolla fleecepeittoa. Ja saipas Iita tänään takin eka kertaa elämässään päällensä, kun Veeti lahjoitti omansa lainaan. Eipä tuo Iitassa ilmentänyt mitään reaktiota. Hiukan se oli kyllä liian lyhyt, kun on tuo beagle kuitenkin astetta isompi.

Iita kilpaili tänään nuorten luokassa ei niin kaksisella menestyksellä, tuloksena EH2. Ihan en allekirjoita arvostelua, mutta se on tuo näyttelyharrastus tätä. Kauneus on katsojan silmissä  Iitan veli Semi (Harringan James Cook) myöskin tänään EH3, tosin mielestäni hienolla arvostelulla.

Iitan arvostelu:

Mittasuhteiltaan oikea, hieman kevyt päinen narttu, jolla hyvä ylälinja. Luustorunkoon nähden riittävän vankka. Niukat kulmaukset takana. Eturaajojen kiinnityksessä löysyyttä. Luonne hyvä. Koko 36 cm.

Käppänä rintamallekaan ei oikein hyvää kuulu. Veeti alkoi viime sunnuntaina kieltäymään lenkillä kävelystä eikä hyppää esim. sohvalle. Muutaman kerran on erilaisissa tilanteissa vingahtanutkin ja monta päivää tässä on saanut miettiä missä vika on. Lääkäriin pääsimme vasta perjantaina, kiitos Kajaanin eläinlääkäri pulan.. Röntgen kuvissa näkyi sitten virtsakiviä. Pissimisessä ei ole ollut ongelmia, niin enpäs osannut moista edes epäillä. Kahden viikon lääkekuurihan sieltä sitten tuli ja liotushoito. Kahden viikon päästä mennään kontrollikäynnille ja sitten katsotaan mikä on tilanne ja mitä tehdään. Pidämme peukkuja, että kaikki menee niinkuin pitääkin.