Eilen jatkui tapakoulutus Rollen kanssa. Päästiin nyt mukaan siihen edistyneempien ryhmään. Tunti aloitettiin ohitusharjoituksilla koko porukalla, ja eipä mennyt ihan putkeen se osio.. Rollehan ei normaalisti oikeastaan edes reagoi vastaantuleviin koiriin lenkillä, joskus jopa ei katso. Nyt harjoituksissa sitten oli todella monta rähisevää koiraa, niin johan Rollekin intoutui murisemaan muille.. Onpa vallan mukavaa, jos me tapakoulutuksessa opimme murisemaan muille. Mutta kaipa se tämä on se koirien tapa

Loppu tunti olimme sitten kentällä tehden seuraamisharjoituksia. Opettaja tuumasi meidän kohdalla (kun kävi jokaiselle antamassa palautetta), että mullapa ei ole teille korjaamista; koira kulkee oikeassa kohdassa todella reippaasti ja kontakti on tosi hyvä. Lähenemme siis sitä tokovaliota

Viikonloppuna teimme taas jälkeä metsään pojille. Veeti teki jälkensä tapansa mukaan hiukan haahuillen, mutta loppuun kuitenkin päästiin ihan kunnialla. Rollelle tehtiin n. 400 metriä pitkä jälki, jossa oli kaksi maukausta. Hienosti poika sen suoritti. Yksi pieni hukan tapainen tuli loppusuoralla, kun Rollen nokkaan tulvi ilmeisti ihan oikea haju, mikä piti käydä tarkistamassa. Meidän jälki meni karhun jälkien yli (ei ihan tuoreet kuitenkaan), mikä pisti allekirjoittanutta hiukan jännittämään.. Oma kengännumero on 39 ja karhun tassun jälki oli isompi kuin minun kumppari.